Vuoden 2015 eduskuntavaalit merkitsivät historiallisia hetkiä Suomessa. 19. huhtikuuta kansanäänestystä varten selvitettiin, kuka saa istua eduskunnan jäsenenä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vuoden 2015 eduskuntavaalit olivat siis 37:nnet eduskuntavaalit Suomessa.
Vaalipäivänä arvioitiin, etteivät vaalit toisi suuria muutoksia hallitustasoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ennusti jo ennen vaaleja, ettei Perussuomalaisten tule saamaan suurempaa äänimäärää kuin vuonna 2011. Perussuomalaisten ääniosuus nousi vaalien jälkeen neljällä edellisvaalia muita pienemmille tasoille.
Vaikkakin vaali äänestysprosentti pysyi samana kuin vuoden 2011 vaaleissa, oli eroja eri ääniharavoilla. Työväenpuolueella oli suurin osuus Suomen suurimmalla ääniharavalla – 25 prosenttia – ja niiden luku sisälsi 3 prosentin nousun vuodesta 2011. Yhteistyöpuolue laski 7 prosentilla vuodesta 2011 ja Kokoomus laski 3 prosentilla.
Vaalien lopputulos antoi myös selvyyden monien puolueiden kohdalla. Muun muassa Sipilä-Sipos-Hallitus on johtamassa tasaisesti Suomea neljäksi vuodeksi ja toisi uuden kurssin politiikkaan. Vuoden 2015 eduskuntavaalit jatkavat hallituksen taivaltaan uuteen vuosituhanteen ja asettavat pohjan rakentamisen maineikkaille politiikoille, tunnustetuille ideoille ja palvelukelpoisuudelle Suomen kansalle.
Vuoden 2015 eduskuntavaalit olivat merkittävä tapahtuma Suomelle. Ne olivat 37. eduskuntavaalit Suomen historiassa ja ne tapahtuivat 19. huhtikuuta. Jo vuonna 2007 alkanut poliittinen suuntaus on koettelemassa poliitikkojen ammattitaitoa ja kykyä hallita maata. Vaalit olivat myös suuri testi suomalaisille, ja siitä kertoo se, että äänestysosallistumiskerroin oli 74%.
Tulokset osoittivat, että sosialidemokraatit saivat keskimäärin 24 prosentin, kokoomus 21, perussuomalaiset 17 ja vasemmistoliitto 13 prosentin kannatuksen. Yksi positiivinen asia oli se, etteivaaleillevaan nähty aiemman poliittisen kärjistymisen äänestäjien puolelta. Yhteistyö eri puolueiden välillä lisääntyi, ja vaalien jälkeen syntyi uusi keskustapohjaisten puolueiden muodostama hallitus.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien avulla Suomi sai laajan ymmärryksen siitä, kuinka poliittinen maailma on muuttunut viime vuosina ja miten poliitikot ja kannattajasan sopeuttavat nykypäivän haasteisiin. Nämä vaalit osoittivat paitsi yhteistyön tulevaisuutta myös jatkuvan harjoittelun tarvetta politiikan alalla.
Vuoden 2015 eduskuntavaalit olivat Suomen historian toiset vaalit, jotka pidettiin välillä 19. huhtikuuta. Tämän vaalit olivat edellisten eduskuntavaalien (2011) osalta erittäin tärkeät, sillä ne valitsivat vallan Suomessa vuosiksi 2015 – 2019.
Vaaleissa suomalaiset äänestivät 7,5 miljoonaa ääntä, joka vastasi 78,8 prosentin tuottamisesta. Yhteensä 953,610 henkilöä sai ääni-oikeuden ja tämän joukossa oli yli 39000 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka eivät olleet vielä saaneet äänioikeutta aiemmissa vaaleissa. Myös ulkomailla Suomessa asuvat henkilöt voivat osallistua vaaleihin ja heillä oli äänioikeus ainakin 94 paikoilla maailmassa.
Vaalitulokset olivat seuraavat: Sosialidemokraattinen Puolue voitti noin 24,3 % äänistä ja oli hallituksen suurin puolue. Perussuomalaiset menestyivät hyvin ja saivat korkeimman äänikannan kansallisten puolueiden joukossa 18,2% äänistä. Kokoomus sijoittui kolmanneksi ja harppasi noin 17 prosenttiin äntestyskuopista. Vihreiden ja Vasemmistoliiton suosio liytyi noin 9 prosentista ja Keskustaliitto sai hieman yli 12%.
Vaalien lopputulokseen liittyy erilaisia kommentteja ihmisiltä ympäri maailmaa. Monet analyytikot puhuvat vaalien olevan positiivinen merkkipaalu Suomen taloudelle ja politiikalle, kun taas toiset mainitsevat että vihreiden menestys osoitti että Suomalaiset haluavat sosiaalisempaan ja avoimaan maahan. Mitä mieltä olit vaaleista? Oliko lopputulos sitä mit odotit? Jakaako mielipiteesi muiden kanssa? Jaa se myös meille!
Vuonna 2015 järjestettiin Suomessa 37. eduskuntavaalit. Ne tapahtuivat 19. huhtikuuta ja olivat tärkeä osuus suomalaisen demokratian historiassa. Ennen vaaleja oli arvioitu, että tasa-arvopohjaisen sosiaaliseen suuntautumiseen perustuva konservatiivisuus olisi päässysijan Sdp:n haastaja.
Vaalien tulokset osoittivat, että edustajainhuoneessa olisi viisi eri puoluetta, joista neljä löysi paikkansa keskustan esittämien ehdotusten aikaansaamiseksi. Tasavaltalainen Kokoomus oli äänestysprosenttinsa nostamisen ansiosta suurin puolue ja muodosti hallituskoalition keskustan ja sosialidemokraattien kanssa.
Kevään eduskuntavaalit paljastivat, että suomalaisvaltionhallinnolla on iso vaikutuskyky maahan ja sen asukkaisiin. Puolueet ja neuvottelijat noudattivat tehokkaasti lupauksiaan ja antamaan uudelle hallitukselle mahdollisuuden toimia hyvin erilaisten näkemysten huomioon ottaen. Myös media kykeni vastaamaan asetettuihin haasteisiin tarjoamalla asiakkailleen laajan kattauksen seurantajuttuja arvostavaa tietoa tulevaisuuden suhteista.
Vaalit tarjosivat Suomen yhteiskunnalle erityisen tilaisuuden äänestysprosentin nostamiseksi, ja selkeistä demokraattisista arvoista osoittamiseksi. Keskustan voitto juhlistaa suomalaisten työtä laajemmaksi ja syvemmäksi demokraattiseksi prosessiksi.